Närpiön kaupunki

Vahvasti ruotsinkielinen Närpiön rannikkokaupunki on Suomen kasvihuoneviljelyn keskus, jossa tuotetaan 60% kaikista Suomessa myytävistä tomaateista. Närpiön juuret ovat peräisin jo 1300-luvulta, jonka myötä kaupungista löytyy yhä monia vanhoja rakennuksia.

Tietoa Närpiön kaupungista

Perustettu	1993
Väestö	9 454 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	985,12 km2
Maapinta-ala	977,16 km2
Vesipinta-ala	7,96 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	10 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	19,50 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,50 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Hans-Erik Lindqvist
Kotisivut	www.narpes.fi
Sähköposti	staden@narpes.fi

Närpiön sijainti

Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pohjanmaan maakunta

Närpiön historia

Närpiön suurpitäjä syntyi 1300-luvulla

Närpiön kaupunki hallintoyksikkönä on peräisin aina vuodesta 1331 asti, jolloin Närpiön pitäjästä tehtiin ensimmäiset merkinnät.

Vuoden 1340 paikkeilla Pohjanmaan rannikkoalue oli jaettu kolmeen pitäjään: Närpiö, Mustasaari (Korsholm) ja Pedersöre. Närpiön suurpitäjä käsitti aluksi seuraavat sittemmin itsenäiset kunnat: Siipyy, Lapväärtti, Tiukka, Närpiö, Ylimarkku, Pirttikylä, Korsnäs, Petolahti ja Bergö. Myös nykyään täysin suomenkieliset Teuva, Isojoki ja Karijoki kuuluivat Närpiön suurpitäjään, niin ikään Kaskinen.

Rajat muuttuvat ja syntyy kaupunki

Kristiinankaupungin ja Kaskisten kaupunkien perustamisen sekä kuntahallinnon alkamisen yhteydessä Närpiön suurpitäjä jaettiin 14 itsenäiseen kunnalliseen yksikköön. Kunnallishallinnon aika alkoi Närpiössä vuonna 1867.

Närpiön kaupungin nykyiset rajat muotoutuivat vuonna 1973, jolloin Närpiö, Ylimarkku, Pirttikylä ja osia Korsnäsin kunnasta muodostivat suurkunnan. Uuden kunnan rajat tarkistettiin lopullisesti vuonna 1975, jolloin Pirttikylän pohjoisia osia liitettiin Maalahden kuntaan.

Närpiön kunnasta muodostettiin Närpiön kaupunki presidentin asetuksella 1. tammikuuta 1993 alkaen.